keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kalevipoeg matkustaa ruuvihöyryllä Kuopiosta Viroon



Kun näin höyrylaiva Toivon saapuvan tänne, tunsin jotakin ihmeellistä. Ajattelin, miten Suomesta nyt in persona saapuu Kalevipoeg, jonka jälleen täytyi mennä Pihkovan kautta Peipsin partaalle aloittaakseen sieltä vaelluksensa kaikkien virolaisten tykö. Kun menin laivaan ja sain kapteenin kanssa puhua vain suomea, muuttui asia vielä paremmaksi, ja oli ihmeellistä kuulla, miten rannalla seisovat, muualta peräisin olevat suomalaiset osoittelivat suomalaisen Kuopion-höyrylaivan savolaisia. Yksinkertaisesti pukeutuneista savolaisista huokui jonkinlainen erityinen arvokkuus ja varma käytös, mikä suorastaan ilahdutti.” 

Näin kirjoitti Anton Schiefner 3.6.1862. Hän seurasi, kuinka kauan odotettu virolaisten kansalliseepoksen Kalevipoegin vironkielinen kansanpainos saapui Pietariin. Kun jäät olivat lähteneet Kallavedestä, kuopiolainen höyrykuunari s/s Toivo oli porhaltanut matkaan.  Se oli ”ruuvihöyry”, Kallaveden ensimmäinen potkurikäyttöinen laiva.  Tästä voi lukea Seppo Zetterbergin kirjasta Suomensillan kulkijoita. Yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla (2015).

Kuopio linnas, Soome maal

Kalevipoegin eli Kalevin pojan kirjoitti virolaisen kansanrunouden pohjalta Friedrich Reinhold Kreutzwald. Eepoksen ensimmäinen versio ilmestyi 1857-1861 vihkoina, joissa oli rinnakkain vironkielinen ja saksankielinen teksti . Vironkielinen kansanpainos painettiin 1862 ”Kuopio linnas, Soome maal”.
Miten Suomi ja Kuopio valikoitui painopaikaksi? Suomessa sensuuri suhtautui kirjoihin suopeammin kuin Virossa. Kirjapainojen paperi sekä kirjasimet olivat täällä laadukkaampia kuin Tallinnassa ja Tartossa. Arveltiin, että kirjan painaminen Suomessa lisäisi sen menekkiä täällä.  Pietarissa painatus olisi tullut liian kalliiksi, samoin Helsingin parhaassa kirjapainossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran painossa.
Edellä mainittu silminnäkijä Schiefner saksansi Kalevalan 1852 ja osallistui Kalevipoegin julkaisemiseen. Hänen tuttavansa, runonkerääjä ja kielentutkija D. E. D. Europaeus ehdotti vironkielisen laitoksen painopaikaksi Kuopiossa toimivaa P.Aschan ja Kumpp. –yhtiön kirjapainoa. Kirjapainon omistajiin kuului Kuopion kymnaasin rehtori Petter (Pekka) Adolf Aschan, kulttuuri- ja talouselämän vaikuttaja. Faktorina kirjapainossa työskenteli August Ahlqvistin nuorempi veli Fredrik.

Soma, hienosti painettu kirja
H. R. Neus Tallinnasta kehui Kalevipoegin kansanpainosta: ”Hyvin suuri nautinto on jo yksin se, että saa ottaa käteensä ja katsella niin somaa ja hienosti painettua kirjaa, että toista sen kaltaista Viron kirjallisuudesta tuskin löytyy.”
Kalevipoeg on lainattavissa monenlaisina versioina Kuopion kaupunginkirjastosta niin suomeksi kuin viroksi, lapsille sovitettuna suomennoksena sekä selkokirjana.


Teksti: Terhi