maanantai 25. elokuuta 2014

Rikas, rakas vai rikas rakas




Kuin filminauhaa englantilaista hedelmäkakkua nauttien.

Katherine Shaw on saanut elantonsa muiden naisten raskauksista. Muotilehden työntekijät saavat välillä Katen todella ärsyyntymään ainaisilla vauvahöpinöillään, mutta toisaalta juuri sen takia hänen ei ole tarvinnut olla työttömänä.  Äitiyslomasijaisuudet ovat jatkuneet tasaisena virtana.  Eläköön vauvat.

Valitettavasti korvaamattomuus ei olekaan taattua ja syntymäpäivälahja on karuin mahdollinen.  Lama iskee ja äitiyslomalaisten työt jaetaan muille työntekijöille. Vannoutunut sinkku huomaa olevansa tilanteessa, jossa työ- ja yksityiselämän asiat romahtavat yhtaikaa.  Ei sinkkuus ole ollut Katen päämäärä, eikä hän voinut arvata ettei entinen avopuoliso palauta Katelta lainaamaansa suurta rahasummaa. 

Kate asuu kolmen naisen taloudessa: mummo, äiti ja hän.   Äiti on peliriippuvainen. Kate tietää äidin veloista, mutta sitä hän ei ole tiennyt, että mummo antoi talonsa vakuudeksi tyttärensä veloista.  Niinpä mummon kuollessa ei ole mitään perittävää. Sen sijaan edessä on häätö. Katen eläketurvaksi säästämän osakesalkun arvokin hupenee silmissä. Siinä on sitä syntymäpäivän ihanuutta.

Miten Jane Austenin kirja Ylpeys ja Ennakkoluulo voi auttaa?


Katella sattuu olemaan yksi intohimo ylitse muiden: Jane Austen.  Ilmaan heitetty ajatus tehdä kolumni nykyajan naisista avioliittomarkkinoilla Jane Austenin tyyliin saa yllättäen tuulta alleen.  Ei Kate aluksi ajatellut itseään tekstin minähenkilöksi, mutta  niin hänelle kuitenkin käy.  Katen tehtävänä on selvitä voittajana avioliittomarkkinoilla nuorempien ja kauniimpien uhatessa koko ajan kilpailussa. Miten napata kyllin varakas mies alttarille ja saada raha-asiat kuntoon hetkessä? Olkoonkin, että siinä samassa Katen ihannoima vapaus on menetetty. 

Lopullisen sykäyksen hankkeella antaa ystävien erikoinen syntymäpäivälahja: skotlantilainen aatelisarvo. Katesta tulee Lady Kate. Ja tietysti homma lähtee vähän lapasesta tai pikemminkin silkkihansikkaasta. Ei aikaakaan kun Kate on Euroopassa sukkuloimassa Lady Katena raharikkaiden parissa.

Romanttista kirjallisuutta vähemmän lukeneena en osaa sanoa, onko Avioliitto Jane Austenin tapaan vähän hömppää, hömppää vai täysin hömppää. Mutta ei sen väliä. Kim Izzo on kuitenkin Austeninsa lukenut ja rakkauselokuvansa katsonut. Ylpeys ja Ennakkoluulon Bennet-sisarusten lisäksi kirjassa vilahtaa muitakin Jane Austenin luomia henkilöitä. Izzo sujauttaa kirjaan luontevasti viitteitä elokuvista ja näyttelijöistä. Kumpi onkaan Katen suosikki: Hugh Grant vai Colin Firth? 

Kesäisenä sadepäivänä voi hyvinkin lähteä Katen matkaan. Tästä kirjasta löytyy vesisadekohtaukset ja hevoset vaikkei ihan sadun valkoista hevosta vastaan tulekaan. Onko paras siis rikas rakas? Vai rakas rikas? Tai kenties rakas, rakas?

Tarja

maanantai 4. elokuuta 2014

Juuret maassa, omassa…



Keiji Nakazawan omaelämäkerrallinen sarjakuva ”Hiroshiman poika” vie lukijansa koskettavalle matkalle 1940-luvun Japaniin, nationalistiseen yhteiskuntaan sekä toisen maailmansodan ja sorron aikaan. Nakazawan ollessa kuusivuotias, hän joutui kokemaan Hiroshiman kaupungin atomipommitukset. Nakazawa pelastui, mutta menetti pommituksessa isänsä, veljensä sekä siskonsa.

6. 8. 1945 USA:n armeijan pudottama, aikanaan täysin uudentyyppinen atomipommi tuhosi Hiroshiman kaupungin ja tappoi maahan osuessaan välittömästi n. 75 000 ihmistä. Muutaman viikon kuluessa räjähdyksestä atomipommin säteilyn aiheuttamaan ”säteilyruttoon” kuoli kymmeniätuhansia. Säteily aiheutti ripulia, hiusten irtoamista ja ihoon violetteja läiskiä. Viiden vuoden kuluessa jälkivaikutuksiin oli kuollut yhteensä 200 000–250 000 ihmistä. 

Keiji Nakazawa:
”Nimesin päähenkilöni Geniksi (gen: suomeksi ”juuri”, ”lähde”) toivoen, että hänestä tulisi juuret tai lähde sille ihmiskunnan sukupolvelle, joka voi kulkea Hiroshiman raadeltua maaperää paljain jaloin ja tuntea jalkojensa alla maan, jolla on voimaa sanoa ei sodalle ja ydinaseille… itse toivoisin omaavani Genin voimakkuuden – se on ihanteeni ja tulen jatkamaan pyrkimystäni siihen työni kautta.”
Hiroshiman poika alkoi ilmestyä Japanissa poikien viikottaisessa Shonen Jump- sarjakuvalehdessä vuonna 1973. Kotimaassaan Japanissa sarjakuva on sittemmin ilmestynyt useina eri kirjasarjoina ja teoksesta on tehty mm. kolme elokuvaa, animaatioelokuva sekä ooppera. 

Hiroshiman poika on ensimmäinen suomeksi julkaistu japanilainen sarjakuva.  Jatko-osa, Hiroshiman poika 2, ilmestyi suomennettuna v. 2006.

Kati